Yökylässä lapsuuden kodissa

Käytiin pojan kanssa lapsuuden kodissani yökylässä. Muutama pikkuräpsy mummolasta tässä. 

Lapsuuden kotini on vanha, kylänsä vanhimpia, hirsitalo kauniine maalaispihapiireineen. 

Pojalle löytyi mummolasta oma "puuhapenkki", jota saa sahata, siihen voi naulata nauloja tai ruuvata. 

Penkin sai tuoda kotiin, niin tuotiin ja saa sitten tehä isin kans autotallissa omia töitä. Oma 

työkalupakkikin kun kesällä ostettiin. 

Äitini on kova tekemään pajutöitä ja oksista muutenkin. Tässä kurkkupurkin uusi ilme. 

Alla pajupallorykelmä pihapihlajassa ja pajupata.

Mummolassakin riittää lääniä kolattavaksi.

Ja tottahan maatalossa pitää tonkat olla kauniisti esillä.

Mummolan lemmikit on pojalle mieluisia kavereita. Siiri -koiran ja Touho -kissan lisäksi löytyy vielä 

toinen kissa ja monta lehmää. Tässä Siiri on "liikenteenlaskussa"

Ennen kotiin tuloa ajettiin toisen paikkakunnan kautta ja käytiin hesessä pitkästä aikaa yhdessä, 

pojan mummin ja tädin, siis siskoni ja äitini kanssa. 

Meillä oli mukavaa. Niin kuin lapsuuden kodissa aina. 

Aikaa oli tietenki liian vähän. Itse suuntaan huomenna siskon luo yökylään 

ja poika käy huomenna kaverinsa synttäreillä.