Mitä sulle on oma aika? Onko se kiireetöntä, laadukasta, yksilöllistä, stressitöntä, palauttavaa, vapaaehtoista olemista ilman, että täytyy täyttää kenenkään odotuksia tai olla läsnä kellekään? Jos olet äiti tai isä, onko sun oma aika niissä hetkissä, kun teet sellaisia asioita joita ei voi tehdä lasten kanssa? Koetko, että tuhlaat oman aikasi, jos käyt ruokakaupassa, siivoat, laitat myyntiin tavaraa, peset pyykkiä tai tiskejä, makaat sohvalla somettaen omalla ajallasi?
Eikö oma aika pitäisi olla ”akkujen latausta”, jotta jaksaa paremmin taas hektistä arkea ja olla läsnä eikä suorittamista hirveässä kiireessä? Mun oma aika ei ainakaan yleensä ole mitään rauhoittumista ja voimien keräämistä vaan usein sitä suorittamista, joka väsyttää entisestään. Mitä sinä teet omalla ajalla? Itestä tuntuu, etten osaa edes ottaa omaa aikaa oikeisiin asioihin. Joskus oon ajatellut omaksi ajaksi vaikkapa ruokakauppareissun, joka ei kyllä oo stressitöntä ja palauttavaa omaa aikaa.
Oman ajan pitäisi olla omien mielenkiinnon kohteiden toteuttamista varten; liikuntaa, käsitöitä, musiikkia, luonnossa olemista, lepoa ja ystävien tapaamista varten. Jos ei oma aika vahvista ja lisää hyvinvointia, onko se silloin täyttänyt tehtävänsä? -Ei! Oma aika omien mielenkiinnon kohteiden parissa myös ylläpitää mielenterveyttä. Eikä tässä samalla voi enempää korostaa liikunnan ja luonnossa olemisen merkitystä yhdistettynä ihmisten lisääntyneisiin mielen haasteisiin, joita nykypäivänä on valitettavan paljon - kun ei olla metsässä ja luonnossa riittävästi. Miten helppoa itsensä hoitaminen olisi, kun vain kävisi riittävästi luonnossa. 💚🌱
Ja vähän tästä luontoaiheestakin vielä lisää. Miten paljon hyviä vaikutuksia metsässä olemisella on ihmiselle; metsä laskee stressitasoja, verenpainetta ja parantaa mielialaa, parantaa unen laatua ja auttaa palautumisessa. Metsä lisää elinvoimaa ja tarkkaavaisuutta, mutta myös elimistön immuunipuolustus paranee!
Muistan aina sen yhden keväisen päivän, entisellä kotipaikkakunnalla, kun istuin tunteja kalliolla, kevätauringossa lintujen lauluja kuunnellen. Silloin ei ollut kiire minnekään. Olo oli niin rauhallinen ja levollinen. Kuin uudesti olisi syntynyt. Kaiken lisäksi verkkokalvoilleni on syöpynyt se kuva minkä itsestäni otin siinä hetkessä. Kuvastani paistoi onnellisuus kilpaa auringon kanssa siinä istuskellessa. ☀️ 💛🌱 Silloin oikeastaan ymmärsin miten ihana paikka metsä on. Oon pienempänä pelännyt tosi paljon mennä yksin metsään. Nykyään en ollenkaan, paitsi niin syvälle, etten löydä kotiin tai autolle. Nykyään vain nautin ja kuuntelen luontoääniä ja annan hermoston rauhoittua. Parasta on linnunlaulu ja veden lorina. Oi kevät, purojen solinaa kaipaan…. 🎵
#omaaika #luonto #luonnonhoitavavaikutus














































