lauantai 24. helmikuuta 2018

Arkielämää









Arkea ja parasta sellaista. 
Takkatulta ja kovia pakkasia. 
Aurinkoa ja valoa.
Leikkejä ja syliä.
Kyläilyä ja vieraita.
Viimeisiä olympiakisoja.

Tämän päivän aurinkoinen sää sai jo mielen vähän kesäisempiin ajatuksiin ja sovittelemaan mekot ja muutamat kesäkengät läpi. 
Eilen tuli siivottua vaatekaappikin.

Miesväki kävi tänään polttopuita täydentämässä minun laittaessa ruokaa ja pieninkin nukkui hetken ulkona. 

Kuluneella viikolla tein muutaman ompeluksen. Myös tämän uuden kapan keittiöön. Kankaana jo edellisessä postauksessa mainittu Annon nami. Joskus taannoin kirpparilta löydetty verho. 









torstai 22. helmikuuta 2018

Äitiyspakkausmakuupussin verhoilu, DIY


Sain taas yhden äitiyspakkauksen makuupussin, niinpä päällystin sen. 
Tällä kertaa kankaana Annon Nami, valkoiset kuviot ihanalla sinapin värisellä pohjalla. Kangas oli alun perin verho, kirppislöytö.

Tee näin:

1. Valitse mieluinen puuvillakangas.

2. Pese kangas, jotta se kutistuu tässä vaiheessa, eikä sitten kun pussi valmis ja ekan kerran pesussa. (Ja pussi pilalla! -onneksi mulla ei oo tästä kokemusta)

3. Asettele makuupussi ja kangas päällekkäin ja leikkaa kangasta sen kokoinen pala, että jokaisella sivulla on 2,5-3 cm ylimääräistä.


4. Asettele leikkaamasi kangas oikein päin makuupussin kuviopuolen päälle. 

5. Taittele ja kiinnitä kangas makuupussiin nuppineuloin. Älä vedä kangasta liian tiukalle. 

6. Kun olet nuppineulannut kankaan sopivasti makuupussin päälle, kokeile sulkea vetoketjut ja katso miten kangas "istuu". Jos se on mielestäsi liian kireä / löysä, parantele.


7. Ompele kangas kiinni makuupussiin.  Mahdollisimman reunoista, niin ei reunoista näy entistä kangasta enää juuri nimeksikään.


keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää ystävänpäivää!


Ystävyys ei ole trendi, 
se ei seuraa muotia, 
siitä ei saa korkoa eikä eläkettä. 
Silti se on elämän paras sijoitus. 

Makoisaa ystävänpäivää 💛

tiistai 13. helmikuuta 2018

Lomalla!






















Mukava loma Kalajoella takana. 
Kyllä tuli tarpeeseen!  
Ulkoilua, uintia, keilausta, leikkejä, pelejä, hyvää ruokaa ja yhteistä aikaa perheen kesken. ❤️


Nyt takaisin kotona. 
Takkatulta tuijotellen ja reissupyykkiä pesten menee loppuilta.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

112 päivä ja pizzailta






Koti sai kuluneella viikolla sisustukseensa vähän keväisempiä tyynynpäällisiä.

Täällä vietettiin eilen valtakunnallista 112 -päivää paloasemalla. Käytiin katsomassa paloautojen, ambulanssien ja sukellus välineistöjen esittelyt, syömässä makkarat ja saatiinpa heijastimet sekä pojat saivat askarreltavikseen leikkaa/liimaa -paloautotkin. 

Nyt toivoisin että kasveja taas hyvällä menestyksellä kevään hoidetelisin. Itselläni ei onneksi talvella montaa kuollut. Lankaköynnöksen onnistuin kuivattamaan  ja aaloen liikakastelemaan. Uudet lankaköynnökset on ostettu jo.

Talviolympialaiset ovat alkaneet. Ne ovat osa päivittäistä ohjelmaa nyt seuraavat pari viikkoa. Eilen olikin vallan mainio päivä suomalaisittain. 

Pizzaakin keksin vielä pitkästä aikaa alkaa tekemään myöhään illalla ja maistuihan se taas. 😋

Tämän hetken suosikkitäytteet on: saunapalvikinkku, meetwursti, pepperoni, ananas/persikka, punasipuli, aura ja aurinkokuivattutomaatti feta. 
Juustoiksi päälle vielä emmental- (puoli pussia) ja oltermanniraasteet.

Paistamisen loppuvaiheessa laitoin vielä päälle mozzarellaviipaleet.






perjantai 2. helmikuuta 2018

Ajatuksia vanhemmuudesta ja aurinkoista Runebergin päivää!








Tämän nuorimmaisen murumme synnyttyä olen viimeistään herännyt siihen ajatukseen, miten kullan arvoista on saada jakaa tämä arki rakkaan mieheni kanssa.

Vauva kun on ollut kovin sylissä viihtyvä ja hoidettava päivisin. Yöt nukkuu onneksi hyvin. Isoveljet tarvitsevat myös aikaa. 

Onneksi lapsista on toisilleen myös seuraa ja meitä vanhempia on kaksi.
Vaikka jokainen päivä ei mene "ruusuilla tanssien" en silti osaani vaihtaisi.

Parhaita hetkiä on kun lapsi tulee rutistamaan kesken päivän ja kertoo kuinka paljon rakastaa, pyytää osallistumaan leikkeihinsä tai kun vain kuulen itseäni äitiksi kutsuttavan. 

Monesti olemme mieheni kanssa puhuneet siitä mitähän sisältöä meidän elämässä olisi jos ei lapsia olisi. Varmaan meillä olisi aika tylsää. Eikä sellaista aikaa osaa enää kuvitellakaan, kun elämä on tässä ja nyt, näiden rakkaiden kanssa. 💛

Viime viikolla olin alkuviikosta vauvan ja ystäväni kanssa liikenteessä, kirpparilla ja syömässä / kahvilla. Perjantaina mieheni kotiuduttua reissusta pääsin toisen ystäväni kanssa kaksin syömään.
Mukava päästä vaihtamaan ajatuksia ja tuulettumaan hetkeksi toisen aikuisen seuraan, niin jaksaa arkea taas eteenpäin. 
Tässä elämäntilanteessa kun elämme täysin lasten ehdoilla. 

Perjantaina ennätin pikaisesti leipoa muffineita pakastimeen, 8 -vuotiaan viihdyttäessä vauvaa sekä vauvan nukahdettua aamupäivällä unille kerkesin vähän järkätä kotia, tehdä nopean ruuan ja vaihtaa parille viherkasville mullat.

Ne riittää mitä ehtii.
Kotityöt ei koskaan lopu ja seuraavana päivänä voi jatkaa siitä mihin edellisenä päivänä jäi.



☀️  Runebergin päivää ja alkanutta viikkoa! 

Allerirjoittanut syöttää pikkumiehensä ja suuntaa hierojalle!